Maanantaiterveiset

Viikonloppu meni aika leppoisissa merkeissä. A muutti pois ja G tuli tilalle. G on skotti. Ja mukavakin. Ja minä päätin tänään järjestää pikku illanistujaiset esimerkiksi perjantaille, istumme alas, juomme viiniä, ja vähän juttelemme (ei kahdestaan vaan)porukalla, nyt kun tässä yhdessä asutaan kerran. Ja kunhan olen juonut sitä viiniä muutaman lasin, olen varma, että ymmärrän sitä skottiaksenttiakin paaaljon paremmin.
Tässä muuten talomme, mun huone on toisella puolella. Ja sininen ovi ja kaksi ikkunaa yläpuolella vain ovat meidän. Oven viereinen ikkuna on vuokraemännän varastohuone, entinen dining room, eli syömme olohuoneen pöydän ääressä.

Niin ja talo on kuulemma yli sata vuotta vanha. Ei siis ihme, että ovi, lattiat ja seinät on vähän epätasaisia:) 
Vuokraemäntä haluaa jotenkin ilmeisesti olla läsnä tämän talon asukkaiden elämässä ja vähän järjestellä. Hänhän käy kerran viikossa siivoamassa, se kuuluu vuokraan, mutta hänellä on myös mahtava määrä henkilökohtaisia tavaroita pitkin poikin taloa. Ei, en tarkoita tamponeja ja poskipunasiveltimiä, vaan koreja, pikku koriste-esineitä ym. 
Vessassa on jotain tuoksusaippuaa ja mitä lie hierontaöljyjä lasihyllylle aseteltuna(uskon tosiaan, että pojat arvostaa juu). Portaikossakin oli (huom. oli) kuudella askelmalla erivärinen kori ja yhdellä kilpikonnan kuoresta tehty laukku. Vuokraemäntä lässytti, että "minusta on niin kiva, että pojilla on täällä vähän tavaroita ympärillä, ei ole niin kolkkoa". No pojillahan on nyt yksi akka kämppäkaverina, ja talohan ei kahta emäntää kaipaa. Korit on kaapissa, samaten kaamea laukku. Tuoksuöljyt hyllyn nurkassa, vieressä allekirjoittaneen naamapuhdistus ja hiuslakka. Huomenna saapuu vuokraemäntä siivoamaan, katsotaan menevätkö korit ja öljyt takaisin paikoilleen. Ei haittaa, siirrän ne pois taas. En kestä ajatusta, että ulkopuolinen "merkkaa" taloa, et "tämä on minun", sama kuin koira kuseskelisi nurkkiin, ärsyttää yhtä paljon, haisee tosin vähemmän, siis tavarat.

Tänään oli osallisuutta. R on osallisuustyöntekijä, ja tämänpäiväisessä kokouksessa mukana myös Nuorten Parlamentin jäseniä, sekä nuorisopuolen johtajia. Nuoret ovat niin ihanan suorasukaisia; taito, joka aikuisilta työelämässä katoaa(ja se on ehkä ihan hyväkin..). Nuorisopalvelujen hellimä ja kehuma lempilapsi, www-sivu goplacesdothings sai yhden nuoren naisen sanomaan "nobody goes there, NO BO DY. It´s so unclear and mixed" (kukaan ei käy niillä sivuilla, ihan sekavat). Jälkeenpäin sitä naurettiin R:n kanssa, että johtajat istuvat edessä ja nuoret laukoo totuuksia. Mä tykkään, niin pitääkin sanoa. Aikuiset helposti alkaa vaan hymistelemään, ja se on joskus raivostuttavaa. Toki asiat voi sanoa aika monella tavalla...:) R kutsui minut myös päivälliselle hänen luokseen ensi maanantaina, jee. R on kiva. Ja tyttö. Kerron tämän, ennenkuin rupeatte siellä hymyilemään tietävästi, naittajat. 

Huomenna ohjelmassa kodittomia nuoria ja homoja.
Ja onpa jo myöhä. Hei niin, ja ihana E lentelee tänne lokakuussa! Etsitään sitten yhdessä niitä Banksyn töitä! Näin yhden kirjakaupan ikkunassa Banksy-kirjan, taidan sen käydä ostamassa. 

Niin ja on pitänyt sanoa, että on kyllä ollu hyvä olo täällä ollessa, siis masussa. Ne tietää, jotka tajuaa. Tai toisinpäin.


Serkku meni muuten naimisiin. Nuoristyöntekijän kanssa. Hyvä homma. Aina kannattava sijoitus, voin kertoa. Tunnen monta. Tosi monta, ihan tarpeeksi ;) Onnea teille, vaikken ole sulhasmiestä tavannutkaan ikuna!:)

Oonko kertonu, että olen yrittänyt miettiä jotain muuta ammattia itselleni, ihan huvin vuoksi(tosin näillä akateemisilla taidoilla jää haaveeksi kuitenkin). En ole keksinyt vielä oikein mitään, paitsi muutaman ulkonäköön liittyvän. Mutta sellainen työ ei varmaan ainakaan minulle antaisi henkisellä tasolla niin paljon kuin tämä työ. Jostakin sitä pitää eläkkeelle jäädä, ja jos nykyisessä työssäni työsopimus olisi eri, titteli oikea ja tunnettu ja palkkaus parempi(oikeasti parempi), voisin harkita. Joku hassu osa minusta pitää koulumaailmasta, sen rytmistä, työvuoroista ja opettajista (!!;). Moni nuorisotyöntekijä on minulle sanonut, ettei haluaisi missään nimessä olla koulussa töissä. Ymmärrän hyvin, kouluun ei ole nuorisotyöntekijän helppo mennä. Koulun ja nuorisotoimen yhteistyötä seuranneet nyökkäilevät nyt huvittuneina. Tosin Jyväskylän nuoristoimeenkaan en tunne välttämättä istuvani. Ystäväni siirtyi vastikään sosiaaalipuolelta nuorisopuolelle, ja onhan se muutos. Mutta me päteväthän pärjäämme muutoksenkin kourissa, eikö? 

Minulle on siunaantunut vielä sellaisia ystäviä, joiden en epäile pärjäävän missä tahansa, jos ryhtyvät. Oli ala mikä vain. Kannustavaa ja inspiroivaakin. Jään joskus ihmettelemään, miten mun ympärillä olevat ihmiset on hyviä niin monessa; hyviä äitejä, ystäviä, ammattilaisia, oikeita sissejä elämässä ja kauniitakin vielä. Vähän hei imelää, mutta totta. Vissiin täällä vieraiden ihmisten keskellä kirkastuu kotipuolen asiat. 
Kaikki ystävät, ai laav juu. 
Ja ai laav juu ool, jos ootte lukenu tänne asti tätä tajunnanvirtaa:D


Hyvää yötä.