Yulen taikaa kuvina

Tiedän, on aikas koirapainotteista, mutta niin se tuppaa täällä Lapin Merikaupungissa olemaan. Seuraa pieni kuvasarja edustavista ja muuten vain tunnelmallisista joulun hetkisistä.

Vanha rouva on hyvin ilmeikäs karvahanuri.  Ja spurttailee läheisellä golfkentällä yhtä antaumuksella kuin puolta nuoremmat. Ja kinkku on senkin mielestä parasta. Lihapasteijakin kuulemma käy. 
Olin ollut hurjan kiltti itse, sain superkauniita ja kivoja lahjoja! Nyt kuitenkin pikkuisen hiukoo(lue: ei enää niin kauhea ähky), täytyypä mennä vähän jääkaapilla käymään. 
Joulun taikaa kaikille!

Bloglovin!

href="http://www.bloglovin.com/blog/2566819/cabotcircus?claim=e4ad8kgqc73">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Tässä kopsattu linkki, jolla tunnustan blogini Bloglovin-palvelussa omakseni. Ignoroikaa siis. Itse käytän Bloglovinia, ja se on superkätevä tapa seurata haluamiaan blogeja. Bloglovin-seuraajat, vaihdan blogin nimen nyt sinnekin palveluunRinsessapäiväkirjoiksi, jota se on jo jonkin aikaa ollut, ettäs tiiätte :)
Tosi monta blogi-sanaa, joka muuten vielä vuoden 2006 Trendissä oli web log, kuka sitä muotoa enää muistaa, en minä ainakaan.
Jos siis sinulla on Bloglovin-tili, voit siellä etsiä blogin nimellä blogeja, ja klikata "seuraa tätä blogia" tai klikata mun sivupalkin Bloglovin- nappia ja uudet päivitykset näkyvät sinulle heti, kun kirjaudut sisään. Ai ku näppärää. Olipas sekavasti selitetty. No päikkäreille siis, heippa.

Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha

Olen tässä viimeisen parin viikon aikana huomannut ehkä miljoonia uusia harmaan sävyjä. Kun lumi on puolisulaa mössöä ja muta on pehmeää, kun jään päällä on vettä, kun pilvinen taivas heijastaa valonheittimien hehkua, kun peili +oma naama aamulla.
Kaipaisin ehkä vähän valkoista. Joka pysyisi edes hetken maassa. miten voi kaksi talvea olla näin erilaisia? Viime jouluna kynttilänliekitkin meinasivat jäätyä lyhtyihin ja ikkunat olivat alaosastaan huurteen peitossa, sisäpuolelta. 
Vali vali, en se sää minun nurkumisestani muutu. Jos on tullakseen loskajoulu, niin sitten tulee. Pääasia, että maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto, eikö? 

Kun lunta satoi kunnolla ensimmäisen kerran joulukuun alussa, ryntäsimme ehkä miehen kanssa ulos ottamaan kuvia ja heittelemään lumipalloilla toisiamme. Tosin ihan vähän vain. 
Joka paikassa tuntuu tänään olevan uutisia lumettomuudesta, nyyh, kun on niin ruman näköistä ja pimeää. 
Samaan aikaan esim. Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräys kerää lahjoja vähävaraisille ja niille, jotka eivät muuten saisi yhden ainutta lahjaa. Suomessa toimivat avustusjärjestöt myös antavat vähävaraisille rahaa ostaa jouluherkkuja ja -ruokia. Muussa tapauksessa näillä perheillä ja henkilöillä ei olisi varaa laittaa minkäänlaista joulua,vaan se olisi viikonloppu muiden joukossa. Afrikassa nähdään edelleen nälkää, ja Japanin jälleenrakennus tsunamin jälkeen on vielä kesken. Tähänhän tulisi pitkä lista, jos oikein alkaisi miettiä. En tarkoita, että pitäisi tuntea huonoa omatuntoa, vaan että asioiden suhtauttaminen kannattaa joskus. Lumi ei tee kenellekään automaattisesti hyvää joulua.
Nyt tsempataan, kyllä me ehkä pärjätään ilman sitä lunta, vaikka se kaunista olisikin!
Vähennetään lihansyöntiä ja ylikulutusta ja yksityisautoilua, niin ilmastonmuutos ehkä hiukan hidastuu ja meidänkin lapset saavat ehkä joskus vielä valkean joulun.
Nautitaan pyhistä ja ollaan vaan, joulumieli on ensisijaisesti päämme sisällä!

 "Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä "

Ihanaista ja rauhallista joulunaikaa kaikille!

PS T.Turunen esiintyi Petäjäveden kirkossa, ja olihan se kaunista. Piti vähän nyyhkäistä muutamassa kohdassa. 
Terveisin "Varpunen jouluaamuna"

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto

Johan luulitte, että rankkaan täällä pukuja. Eiköhän niistä koltuista ole kaikki oleellinen jo sanottu iltapäivälehtien ja blogien nettisivuilla seitsemäänkymmeneen kertaan. Ai haluatte minun kommentteja? No hyvä on, tämän kerran. Mutta sen jälkeen kyllä vähän avaudun.

Kaunein: Mirella Koullias (Koulliais-Koullians-Koul--aivan sama)
Miksi: Musta tuntuu. Ja näkyy. Ja onhan rouvalla sitä vartta kantaa pukuaan upeasti. Ja laahus, sydän.
Muutamat ylitsepääsemättömän beigeharmaavalkoiset ja siivot kotirouvat moittivat Vartiaisen Jenskan pukua överiksi, ja kauhistus, huulipunakin oli oranssia! Voi nyyh, kamalaa, kun kaunis nuori nainen käyttää VÄREJÄ. Ja rohkeaa pukua! JA ORANSSIA HUULIPUNAA. Olisi voinut Jenskakin laittaa tummansinisen, ARVOKKAAN mekon. Ja huulikiillettä vaan. Ja banaaninutturan. Napisijat hei, kyse ei ole edes siitä, käyttääkö väriä, vaan osaako käyttää väriä. Joku toinen olisi voinut olla aika hupaisa näky Jennin kokonaisuudessa. Kuten joku muu olisi hupaisa näky vaikkapa Sofi Oksasen jokapäivälookissa. Idean ydin onkin se sama vanha jaaritus, pukeutua omia hyviä puoliaan korostavalla tavalla. Ja persoonallisesti. Jos jää ylväänä mieleen, ei voi mennä pieleen. (Oho,tahaton runo!)
Joskus voi aikuinen nainenkin unohtaa, ettei ole vanhojentansseissa eikä Prinsessa Ruusunen. Tai tarjoilija.

Päivi Storgård-parka hukkuu pukuunsa 2002, iltalehti.fi

Rosa tarjoili linnassa olutta ja bratwurstia 2003, iltalehti.fi

Joku voikin sitten , tahattomasti tai tarkoituksella, onnistua ihanasti ja näyttää tyrmäävältä JA persoonalliselta.

Mari Palo 2001, iltalehti.fi

Minna The Suunnistaja Kauppi 2003, iltalehti.fi

No onhan noita, onnistujia, vaikka millä mitalla. Tänä vuonna ei näkynytkään mitään ihan karmeaa, ja pitää kohtuuden nimissä muistaa myöskin, että jokainen kykyjensä ja rahojensa mukaan laittautuu, kunnioituksesta juhlia ja itsenäistä Suomeamme kohtaan.
Ja sitten se avautuminen. On ihanaa, hienoa ja tärkeää, että olemme itsenäisiä. Kuljemme kuitenkin pää kunnioituksesta nuupallaan 6.12. ja menemme korkeintaan baariin edellisenä iltana (huomena on ILIMANEN VAPPAAPÄIVÄ, ÄKKIÄ JUHULIMAAN). Ehdotan, että itsenäisestä otteestamme huolimatta voisimme ottaa mallia mistä tahansa muusta itsenäisestä valtiosta, ja ILOITA. Olisiko se ihan kamalaa? Vähän ilotulitteita, nostettuja maljoja, ja yhteistä ILONjuhlaa. Piknikille ei pääse, ellei halua saada sitä kuuluisaa pissatulehdusta, mutta voihan sitä järjestää vaikka "kutsut" tai "päivälliset" tai "juhlat". Ei ole pakko vain hymyttömänä arvostella TV:n edessä pukuja ja niiden totisia kantajia. Tai maata krapulassa pedinpohjalla. 

Terveisin "liian kireä pipo jonka alla liian kireä nuttura"
PS Avautuminen alkoikin näköjään jo niistä pukuasioista, ihan vahingossa. Mutta kyllä helpotti!

Jälkiä jättämättä

Niin moni käy täällä lueksimassa salaa minun älynväläyksiäni jättämättä jälkeäkään, soo soo! Olisi ihana, jos jättäisitte kommentin joko kommenttilootaan tai ihan tällä teitä varten kehitetyllä, ihan naurettavan helpolla tavalla; napsauttamalla Jätä jälki-kohdassa (jokaisen postin lopussa) jompakumpaa tai kumpaakin sanomaa, jos mielipiteesi on positiivinen. Näin voit tehdä täysin anonyyminä, tuona netin kuninkaana. Negatiiviset ja kehitysideat sitten sinne viestiloodaan/sähköpostiin. Heleppoa ku heinänteko! Tietäisin minäkin, käyttekö täällä nyökkäilemässä hyväksyen, nauramassa ääneen vai pyörittelemässä silmiänne. 
Vastaamalla kyselyyn joulupukki tuo sinullekin lahjoja!

Siinä loppukevennyksenä se kehässä autuaasti lepäilevä corgineiti, ei paljoa näyttely ressaa. Oikea asenne, sanon minä, ja lopsahdan soffalle elokuvan merkeissä. 
Lops.

Hyvä rakas kiva joulupukki!

Kun kaikki tuntuvat blogeissaan toivovan kuvien muodossa joululahjojaan, lykkään omat panokseni pyttyyn! En laita tähän kuvia rahakasoista tai unelmatyöpaikoista, vaan sellaisia pienempia toiveita vain. Sellaisia elämän kaunistajia, jotka eivät ole mitään "osta tämä"-käskyjä, vaan pukille vinkkejä, koska hän tietää minun olleen sekä kiltti että reipas tänä vuonna!

Kas vain, ensimmäinen toive on Kivi-tuikut. Varsinkin mattavalkoinen on niin sievä, että! Materia, rakastan sinua! Minulla on jo Kiviä muutamia, ja olen jotenkin hullaantunut näihin. Verenkierrosta aivojen alueella ei varmuutta.

iittala.fi

Jos olisin sinkkuakka, laittaisin seuraavaksi säädyttömiä kuvia moppitukista (yksikkönä tukka, ei tukki), mutta ei ole tarvetta niin ei ole tarvetta. Jouluksi on jo mies. Joten, materian saralla jatkukoon tämä tylsä ja paatoksellinen jorina.

gugle

Lähes mikä tahansa tähdellinen asia on kiva. Gantilla on kalliita, mutta kauniita tähtityynynpäällisiä. En edes tiedä, mistä Gantia voi ostaa ylipäätään, mutta.. tähdet, tähdet, enkö jo tulla mä saa...

sokos.fi

Olen käyttänyt Lumenen vitamin c- sarjaa tämän syksyn ja tykkään kovasti! Ei ole enää teini, ei. Tämä heleyttää, kosteuttaa ja ravitsee ei-niin-kamalan-nuoren ihoa! Ei näytä niin paljon vanhalta harpulta ja säikytä kanssamatkustajia bussissa. Saavutus se on sekin.

collection.fi

Yllätys yllätys, kirja. Kaari Utrio ei yllättäne ketään minut tuntevaa.   Ainoa, mitä en muutenkin hiukan erikoisissa kavereissani ymmärrä, on, etteivät he juurikaan lue asiallista kirjallisuutta, kuten historiaa, fantasiaa, tai nistirocktähtiretkujen (kuten Geri Halliwell) elämänkertoja. Tai jos edes joku siellä lukee, kertokaa ja suositelkaa minullekin! Terveisin nimimerkki "Marilyn Mansonin kalmainen elämänkerta+levoton lastenleiri=erittäin erikoisia unia".


Onkohan minulla mielessä muuta? Pukki hyvä, jos toisit lunta jouluksi, ja tekisit Suomen kansasta raittiin! Tai kuten noin neljätoistavuotiaana valheellisessa epäitsekkyydenpuuskassa toivoin "villasukkia ja rauhaa maailmaan". Villasukat sain. Raitista tästä kansasta ei saa Odinit, Jeesukset, hammaskeijut tai edes Erkki Junkkarinen. 
Ai niin, rakastan vielä vaaleita puuvillasatiinisia petivaatteita! Ja ihania torkkupeittoja!

ikea.fi

hemtex.fi

Hmm, lähtee niinsanotusti lapasesta tämä toivominen. Minä tykkään ihan tosi paljon myös antaa lahjoja ja nähdä onnistuneen lahjan aiheuttama tunne. Aika siirappista, mutta jouluna saa olla. 
Näihin tahmeisiin tunnelmiin, terveisiä yövuorosta.


Yours truly