Kurkottelua

Olimme viettämässä isän kuusikymppisiä kauniilla mökillä ihan tässä Keski-Suomessa, lähellä Jyväskylää. Olin itse yhteydessä vuokraisäntään sähköpostitse ja tapasimmekin koko isäntäperheen, kun kävimme isän kanssa tsekkaamassa reitin mökille saapumista edeltävänä päivänä. 
Mökille saapui perhe muutaman jatkeen kera (eli mun mies ja siskon mies, jotka nekin vissiin alkaa jo olemaan perhettä pikkuhiljaa) ja viime lauantaina söimme kaakkua, joimme kuoharia ja kerroimme aika huonoja juttuja.
Se, mistä viime postissa kerroin, toteutui. Olin totaalisen lomalla, ja oloni muuttui viikon aikana hissuksiin yksinkertaisemmaksi ja lupsakammaksi joka päivä. Lompsin vain pihamaalla, istuksin pirtissä, kävin saunassa, heitin koiralle vinkupalloa ja katselin pää tyhjänä taivaisiin. Ilman mitään agendaa, ilman suunnitelmia. Ilman nukkumaanmenoaikoja olin silti makuukammarikypsä jo yhdentoista aikaan. Törkeen rankkaa tää lomailu. Mutta koiralla se vasta rankkaa on ollutkin. Punainen vinkupallo oli järvessä monta monituista kertaa, ja kun koiran kaula on aika lyhyt, piti odottaa, kunnes tuuli puhalsi pallon rantaan. Oi onnea, punainen vinkupallo!

Pallo toistaiseksi turvassa

Jos minä juon vettä vähemmäksi, tulee pallokin.

Hei oon jo mahaa myöten vedessä, enkä yletä palloon.

Koitankin tätä kautta..

Nggggh lups lups

Ei ollut pallo-onnea Pepillä matkassa, ja vesikin oli kovin kylmää. Mutta sinnikkäästi se tavoitteli unelmaansa (ihan totta, näkisitte, miten hurmoshenkisesti palloa vahdattiin silmä kovana koko ajan) ja niin tehkää tekin! To infinity and beyond! :D

Mitä olisi tarjolla kyselee Iina siskolta

Juhlat olivat rempseät ja rennot, mökkitunnelmissa syötiin itsemme aika ähkyyn. Onnea isälle!
Mökistämme seuraa vielä hiuksianostattavia paljastuksia...