Miksi, oi miksi, lomalla ei yhtään tajua olevansa lomalla ennenkuin on mennyt vähintään yksi neljäsosa loman pituudesta? Ja mikä tässä meidän ajatuksenjuoksussa mättää, kun pitää ottaa ressiä kaikesta lomaan liittyvästä.
Olemme niin työorientoitunut kansa, että lomalla täytyy tuntea hiukkasen myös huonoa omatuntoa. "On niin lepposta, mutta mites se projektiraportti siellä ilman minua etenee? Onpa hiljaista ja ihanaa, mutta mietin, että osaako se kesätyöntekijä asentaa niitä ajureita."
Kyllä tämä kansaa vaivaava luterilaisuus meidät on valtaansa täysin saanut. Kun on niin ressitön olo ja on nukkunut yli kuuden tunnin yöunia, pitää kuitenkin hiukkasen miettiä, pärjätäänkö siellä työpaikalla ilman minua ja vähän täytyy kohta suunnitella sitä syksyn orientointiviikkoakin. Ei vain voi OLLA, kun on niin tärkeä osanen kaikkea. Ja onhan se vähän syntiäkin, olla vain kädet jouten. Jos minä tässä samalla vähän tätä pitsiä nyplään. Ja taittelen sanomalehdestä biojätepuseeja koko talven varaksi. Etten ole aivan totaalisen jouten, kuka tässä sellainen ehtii olemaan, kun on tämä loma suoritettavana. Lomalla pitää tehdä kaikkea, mitä et muuten ole ehtinyt. Siivota ne yläkaapit, pestä ensi syksyksi viisisataa pikku hillopurkkia ja koira, silittää sukat ja käydä parisuhdeleirillä.
Laiskuus(ko) on synneistä suurin.
Ja sitten syksyllä vertaillaan, kuka teki komeimman perennan kesämökin pihamaalle ja kuka kävi pisimmällä tai mahtavimmalla reissulla ja kuka rakensi itse kirkkoveneen. Vähän täytyy päteä ja olla tärkeä.
Minulla ei ole tarvetta juosta festareilla, siivota tai urheilla koko kesää. Enkä ainakaan aio nyplätä pitsiä. Aion ihan oikeesti olla se Ellun (terkkuja) kananen ja ottaa vapauden olla kehittämättä itseäni tai urheilla niska limassa. Ja sitten aion vähän lukea chick litiä ja naistenlehtiä.
Katsotaan olenko syssymmällä ihan kirjoitustaidoton muumio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos sanoistanne!