Neljä korvaa ja asiaa valokuvauksesta

Huh, monta asiaa tämänkin naisen päässä vilisee. Ihka ensimmäinen vihjailun arvoinen asia on perheemme pystyt korvat, joita ehkä saattaa mahdollisesti olla viikonlopun jälkeen enemmän kuin kaksi. Olen aika täpinöissä, ja mieskin on. Ja voi, kun Pepi-parka ei arvaa vielä mitään.. No, palaamme tähän korva-asiaan noin viikon päästä.

Kuvituksena tietenkin perheen lelliä lepsuteltu ainokainen, jonka paras ystävä vinkuu, ja joutuu joskus tv-tason alle. Kuvia ottaessa makasin lattialla ja hivutin hiiitaaasti palloa pois tason alta. Aivan jäykkänä piti odottaa, ja kielikin lipsahti vähäsen suusta ulos. Ja sitten ihmeteltiin kun mamma nauroi niin että vesi tippui silmistä ja kamera tärisi.

Mies juhli syntymäpäiviään männä viikolla, ja minä aikamoisena hengettärenä leivoin piirakkaista ja cupcakes with frosting eli kuppikaakkuja kuorrutteella. Kuorrutus oli typerryttävän makiaa, ja sitä saa Citymarketien Americca-hyllyiltä.

 

Kuten kuorrutepurkista huomaa, yhtään en sotkenut en. Seuraavalla kerralla taidan ostaa cream cheese eli tuorejuustopäällystä, tosin sen nyt voi tehdä helposti itsekin, näppärä kun olen. Olen ottanut hämmentävän monta kuvaa herkuista, joita olen leiponut. Pitäisikin tehdä yksi postaus, johon tuuppaisin vain sellaisia sokerihuurteisia kuvia. En kyllä ymmärrä koko ruoan kuvaamista ja siitä hehkuttamista. En itse ainakaan ole kiinnostunut, jos joku fb-ystäväni on syönyt tonnikalasalaatin ja juonut kivennäisvettä lounaalla. Ihme kyllä, kaikki Facebookissa mainostetut ruoat ovat joko jotain superterveellisiä "kattokaa pastanmussuttajat, miten terveellisesti syön" tai gourmetsapuskoita tyyliin ankanrintaa punaviinikastikkeessa. Miksei kukaan kuvaa ihan Oolannin ranskalaisiaan, rasvattomia jogurttejaan, maitolasejaan tai makaronimöheröitään? Tässä ihana ateria, jonka lämmitin tänään itselleni päivälliseksi. Saarioisten maksalaatikko. 

Itse tein tänään paistettua riisiä ja broileripullia. Oli muuten niin epäesteettinen ruoka, ettei kameran hakeminen käynyt mielessäkään. Mutta mies kiitti ja mahat tulivat täyteen. Tosin olin ihan vähällä poistua keskuudestamme, sillä meinasin tukehtua riisiin. Se meni väärään kurkkuun. Jos mies olisi silloin juossut hakemaan kameraa, että " tästä tulee niin hyvä gif", niin olisin heittänyt sitä maitotölkillä. Arkaan paikkaan.

Valokuvista tulikin mieleeni, että sain tänään voimauttavan valokuvaussessioni tuotoksia nähtäväksi. En tiedä miten paljon voimauttaa huomata, että ottatukka on jumalaton, silmät eri paria ja takin napit auki niinkuin remppahelekulla, mutta kun niitä katsoi läpi sormien, oli mukana muutamia ihan oikeasti voimauttavia otoksia. Kunhan saan lopulliset versiot itselleni, esittelen niitä täällä avoimin mielin.

Ja lopuksi saanko esitellä Pepin uuden ystävän Pupun, jonka kanssa olemme leikkitreffailleet muutaman kerran. Hykerryttävää katsottavaa:

  Ihanaa viikonjatkoa!

 PS. Sain kivan haasteen Livin'life-blogin Maubellalta, johon paneudun seuraavalla kerralla. Kiitos haasteesta!