Pari viikkoa sitten kohtalokkaalla tyttöjen reissulla, joka päättyi Humppilan "lasikeitaalle", ostin siellä olevasta putiikista rautalangasta väännetyn (joskus sitä tarvii) tekstikoristeen. Lykkäsin ikkunaan. Tärkeä viesti, jota täytyy itselleen muistutella. Pitää unelmoida isosti!
Muistakaamme unelmoida, ja olla rohkeita ihan joka päivä. Minä olin tänään rohkea, ja heti aamusta leipaisin kuivakakun, elämäni ensimmäisen! Hyvää tuli, oon ihan keittiövelho. Ja taas tarra hyvävaimo-vihkoon.
Epäuskoista ihmettelyä... |
EDIT. Banneri vaihdettu!
Hihii, täähän on kohta jo ihan ruokablogi tuolla keittiöhengetär-tahdilla!:D
VastaaPoistaIkinä ei pitäisi unohtaa unelmoida isosti- se on tärkeää, ja vielä tärkeämpää yrittää elää sitä isoa unelmaa ihan heti ja joka päivä- mitäs sitä turhaan vähempäänkään tyytyisi!
Unelmaista eloa sinne puolen kaupunkia! <3 xxx