Äänetön maanantai

Kauhea flunssa, josta jo nurisin aiemminkin, kahdessa eri postissa, pahentui vain. Eilen siivittelin vanhempani ja erään hienon rouvan matkaan kärisevällä viskibassollani, iltaa kohti pyysin miestä tuomaan ruokaa ja herkkuja lähinnä pihisemällä ja elekielellä. Toimi onneksi silti. Megapitkä Rillit Huurussa-maraton ja Royal-suklaa pitivät kuumetta melko alhaalla. 
Tänään erehdyin herättyäni hakemaan varastosta talvitakkeja ja pipoja ja pakko oli sen jälkeen levähtää soffalla aika kauan, kun hikeä puski pintaan. Olen silti ollut muuten paremmassa kunnossa kuin eilen. Paitsi että ääntä ei kuulu, ei näy. Kuiskailen ja korisen ja oikein pinnistämällä särisen. Mies pakotti kurlaamaan ja nielemän viskipaukun. Hyi yäk. En muista, milloin olisin näin äänettömänä ollut viimeksi, ja en uskalla kauheasti puhua, ettei äänihuulet tulehdu. Mies (ja naapurit) varmaan nauttii...
Kävimme leffassa lauantaina (köhästäni huolimatta en halunnut jäädä kasvattamaan juuria sohvaan, tosin se on tapahtunut tänään ja eilen kuitenkin)

Kuvissa jälkeenpäin näkee, miten karulta onkaan näyttänyt..Ja miten lujaa on laukkua puristanutkaan..

Hihihihi

 

Lopuksi kuvia siitä arvokkaasta rouvasta, joka myös oli vierailulla täällä Keski-Suomessa.

Sydän tälle. Vaikka rouvan ilme välillä oli "voitko mennä muualle siitä kuvaamasta kiitos.