Mutta enpä ala paatokselliseen ylistykseen vakiintuneen elämästä, koska sinkkuajat ovat kirkkaassa muistissa vielä pitkään. Sinkut eivät nimittäin viitsi kuunnella mitään ällöhöpinöitä, kyllä minä tiedän. Tai ystävät jaksavat, mutta tuttavat eivät. Tai minä en ainakaan jaksanut silloin- kröhöm- kaksi kuukautta sitten. Jonkun baaritutun lempeilyt "ihanasta pupumussukastani" aiheuttivat lähinnä kylmiä väreitä ja "karmivan pissahädän", jonka turvin voi paeta "vessaan" eli kuppilan kauimmaiseen nurkkaukseen.
Joka tapauksessa, tervehdys Kemistä, Lapin Merikaupungista!
Täällä on niin kaunista!
Saat arvata, olenko käynyt tässä vajaan viikon aikana
a) bingossa
b) kierrätyskeskuksessa
c) Ruotsissa
d) koiralenkillä
e) Ikeassa
f) Maailman Suurimmassa Lumilinnassa
g) iglussa
Oikea vastaus on.... Kaikissa edellämainituissa!
Tosin iglu oli Maailman Suurimman Lumilinnan sisässä, mutta silti! Ja Ikea Ruotsissa. Whatever.
Elämysmatkailu avartaa, ja myös vähän pelottavilla tavoilla. Kummitädin luona vieraillessa vastapaisen kerrostalon katolla kekkuloi kaksi miestä, joista toisella oli lapio ja asianmukaiset turvavaljaat. Hän tökki talon reunalta lumia alas. Toisella miehellä (jonka isä tunnisti joksikin tyypiksi, jonka nimi on Humppatukka-kuvaava nimi) oli valjaiden köysi kädessään. Siis se ei ollut missään muualla kiinni. Mitä. Idiootit. Kerran lapiomies horjahti, ja meidän kolmen ikkunassa roikkujan sydämet vähän hypähtivät. Isää ja kummitätiä huvitti, minä olin kauhuissani. Jos lapiomies olisi oikeasti tipahtanut katolta alas, olisi Humppatukka mennyt viirinä perässä, kyllä, tukka hulmuten.
Näin Kemissä.
Todisteena elämysmatkailuviikosta tulee kuvia. Kas näin:
No ensimmäinen kuva on elämysmatkailua meidän perheen koirien sielunmaisemaan. Berninpaimenkoiranarttu Iina esittäytyy. Sitten on kaksi berniä luonnon helmassa. Lopuissa kuvissa olenkin minä, luonnollisesti, sillä tämä on minun blogini. Toki Igluun kanssani ahtautui ihana pikkusiskoni.
Tälaaista kotimaisemissa. Huomenna Keski-Suomeen. Oli jo aikakin, oli nimittäin vähän ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos sanoistanne!