Värejä ja pitsiä

Eilen iltalenkillä oli se ihanin ilma: sininen hetki. Olen aina ihastellut sitä hetkeä kun ilma muuttuu ruiskukan sinisestä tummanturkoosiksi ja siitä indigoksi. Se värjää kaiken ja varsinkin keväällä, kun ilma on raikas ja ritisevä, sininen hetki on entistä kuulaampi. Lumikin oli mokoma jo sulanut paljastaen paikoitellen muhevaa maata ja asfalttia! Parastahan keväässä on se, kun voi kävellä taas asfaltilla, liukastelematta. Ah. Kun rentouttaa lonkkansa ja kävelee pitemmillä askeleilla, voi myös lentää pyrstölleen yhdellä sulavalla, suorastaan taidokkaalla liikkeellä. Sitten onkin persus märkä ja askel erityisen töpöttävä lopun matkaa.

Miehen vanttuut

Söpöstelyä

Nämä kuvat ovat kuulemma sellaista "tekotaiteellista paskaa"

 Menkäämme sitten asioihin, jotka ovat söpöläisiä. Paitsi että paita oli tosi edullinen H&M alennustuote, se on ihan kawaii (joka kuulemma on japaniksi söpö, tai sitten minua on huijattu, ja se on jotain esim. tosi rivoa). Mietin tänään, miksi säästelen sitä kaapissani. Huomenna laitan sen töihin. Tai no riippuu, mikä fiilis aamulla on. Minulta on kysytty, miksi en katso seuraavan päivän vaatteita etukäteen illalla valmiiksi. Haloo. Ei voi. Jos aamulla on farkkuleggins/ tunikapäivä ja valmiiksi olisi katsottuna mekko ja maiharit, niin kahta kaaoksekkaampi aamuhan siitä seuraa. Tosin käytän ainoita omistamiani farkkulegginsejä ehkä kerran kahdessa kuussa. Maiharit ja mekko on todenäköisempi ja enemmän minunnäköiseni asu. Ja pitsimiehustainen paita, hah. 

Ai niin, olin tosi imarreltu kun ihana Natassja antoi minulle tunnustuksen. Natassja kirjoittaa mainiota blogia The Awful Sound of Nothing. En tosin itse kuuntele black metalia, mutta samoja tunteita musiikki ja erityisesti raskas musiikki minussakin herättää, jos näin tohdin sanoa. Enihuu, ilimeisesti I am beautiful, yeehaw.

Tähän haasteeseen paneudun kohta, seuraavassa postissa. Vähän pelottaa, mitä kamaluuksia juodun tuomaan julki...