Koska olin ollut SUPERKILTTI viime vuonna, sain joululahjaksi ihania asioita, joista yksi oli juuri ihonpuhdistus läheiseen kauneushoitolaan. Perjantaina menin vastaheränneenä silmät turvoksissa paikalle ja lähdin näyttäen korkeintaan 24-vuotiaalta. Kauneushoitola Beautiful Dayn kosmetologi oli erittäin mukava ja pätevä vaikka mekaaninen puhdistus sattuikin niin paljon, että ihan kaikkea sieltä ei ulos saatu. Mutta sehän johtui minun kipuherkkyydestäni (hupaisaa, miten kuuden lävistyskerran karaisemalla naisella kyyneleet valuvat, kun pikkuisen koukulla tökitään naamaa). Onneksi sain kehuja hoitorutiineistani, siis mainitsinko, etten ole nukkunut meikit päällä? Ihoni oli kuulemma kohtalaisessa kunnossa, ja kosmetologi sanoi näkevänsä siitä, etten polta. En tiedä, näkikö hän myös, että ruokavalioni ei ole terveellisin mahdollinen, nukun vaihtelevassa rytmissä, ja tällä hetkellä stressitaso ei ole kamalan matala. Todennäköisesti.
Jos syö pelkkiä transrasvoja ja suolaa sekä polttaa ja juo, se näkyy ihosta vaikka kuinka ravaisi hoidoissa. Minusta on kaunista, kun iän mukana tulee pieniä harakanvarpaita ihon pinnalle, mutta sellainen kunnon kellertävä paheverkosto ei ole kivaa katsottavaa, ainakaan peilistä. Joten tänä vuonna -kröhöm- aion ravita ihoani (ja samalla muita elimiä) vähän naturellimmin ja pienemmällä volyymillä.
Muutenkin, kutkuttaa sellainen tunne, että tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Tai oikeastaan, olen päättänyt niin. Päättäkää tekin. Vaikkakin kömmin huomenissa taas arkeen, on arkikin vähän hohdokkaampaa, kun vain päättää niin, ja pikkuriikkisen itseään hemmottelee siinä lomassa.
U2:n sanoin: It´s a beautiful day, sky falls, you feel like, it´s a beautiful day, don´t let it get away!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos sanoistanne!