Oma loma

Kävimme pääsiäisenä Kemissä. Siis siellä Lapin Merikaupungissa. Jotkut teistä lukijoista ehkä asuvatkin siellä. On se Kemi niin kaunis talvella. Ja muutenkin, kun siellä lomailee ei ole ikävä keskisen Suomen jonoja ja ruuhkia ja sulaneita katuja täynnä hiekoitushiekkaa. Lapin Merikaupunki näytti kauniit puolensa, upea sää hemmotteli koko kaksi ja puoli päivää. Onnistuinkin olemaan myös koko loman aivot aivan narikassa, ja uskon, että matkaseurallani oli viereinen naulakko. Miten paljon saa irti, kun päästää arjesta irti! 
Usein loman alkupäivinä vain ärsyttää, kun työasiat pyörivät mielessä. Varsinkin lyhyemmillä lomilla voi mennä puolet ajasta vatvomiseen, kun voisi vaan olla. Äitikin minulle männävuotena sanoi, että anna niiden työasioiden nyt olla, sitten taas niitä ehtii kun työt alkaa. Viisaita sanoja. 
Taito se on sekin, kuulkaa. Että vaan on eikä suorita. Voin rehellisesti sanoa, ettei työ tai huolet edes pilkahtanut mielessäni koko loman aikana. (No ehkä kerran tai kaksi, mutta vain muutamia sekunteja)
Tässä  tuloksia aivojen lomasta:

Iinankin aivot olivat levossa

 

 

 Ja paluumatka sujui rattoisasti Popedan perään katsellessa montakymmentä kilometriä...

Että näin. Ihanaa viikkoa!