Turvonneet jalat mutta onneksi kukkiakin on

Jumankekka, miten turvonnet jalat on näin "lämpöisissä" kesäsäissä. Siis niin tukahduttavan kuumaa, että aivot sulaa. Ei paljon tosin äo:ta muuttaisi se, jos sulaisivatkin pois. Olisipahan parempi ilmanvaihto pään sisällä. Kaksi isoa tuuletinta tohottaa joka hetken, kun kotona ollaan. Yöllä päällä toinen niistä ja akkuna auki. Silti ovat turvonneet jalat aivan pökkelöiksi. Ihan hemmetin naisellista, kun muutenkin on nää rotusääret siis. Terssillä silti käyty, varjon puolella tosin. Olen päivettynyt (ja näivettynyt) ja hikinen. Karmea määrä marinaa ei muuta säätä tosin yhtään viileämmäksi, ennenkuin sitten ensi viikon alussa. 


Mielummin ne -35 asteen pakkaset kuin nämä helteet. Kyllä, luitte oikein. Olen suomalaisen auringonpalvontalämpöhukkumiskuolemamökkeilykansan pahin ilmentymä, lämmöstä nillittäjä. Luulisi, että tulipalopakkasten jälkeen viihtyisi ilman toppaloimia ulkoilmassa, mutta ei. No, onneksi ihana ja kaunis ystävä A otti minusta niin hyviä kuvia, että lisään tähän heti yhden. Ja sitten vielä niitä varsinaisia aiheitani tänään, eli ihania kesäasioita.

C´est moi.

Rakastan sinua niin, tuuletin

Kukkia, ruusuja, keltaisia, mieheltä, aww

Makuuhuone on niin naisellinen ja hempeä. Niinku meikäkin.

Kermajäätelö, my love. Vaikka olen muutakin väittänyt

Olenko ainoa, joka tykkää viileämmästä kelistä, sateesta, tuulesta (terkut Kemiin) ja sellaisesta raikkaudesta? Onneksi loma alkaa viikon päästä. Tai oikestaan harmi, sillä toimisto on niin kovin viileä <3