Viime viikonloppuna kerkesin onneksi ihmisten ilmoille, ennenkuin maha alkoi näyttämään minulle keskisormea. Mokoma sitten minua kotona pidätteli ja sitä keskisormea viuhotteli muutaman päivän(kummallinen kielikuva). No, viime viikonloppuna siis kävimme yömyöhällä pyöräilemässä. Minä siis suostuin lähtemään hikoilemaan pyöränpenkkiin vasta sitten, kun lämpötila oli alle +24. Hiki valui tosin silti. Oikein norui. Oli hemaiseva olo. Oli ajatuksena, että Tuomiojärven rannalla on iltayhdeltätoista rauhaisaa, vilvoittavaa ja ah, niin romanttista. Eipä ollut, ei. Joku oli parkkeerannut keltaisen bilebussin rantaan, ja sen katolla istuksi ihmisiä. Jytkyti-jytke kuului kunnon tehokajareista, ja noin reilu sata ihmistä pelasi rantelentistä, ui, lekotteli auringonlaskussa.
Mepä mentiinkin kauemmas moisista syntisistä juhlijoista, ja parkkeerasimme laiturille. Ihana oli koparoita uitella vedessä. Aurinko laski kauniisti, vene lipui ohi. Ja sitten kuului ininää. Nnniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.
Niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii Iiiinnnnniiiiiiiiiiiiiiinnnääääääääääääääääääääääääää.
No paljon kiinnosta inisevä seura, lähdimme. Ilma oli sen paahtavan, uuvuttavan helteen jälkeen lämmin, mutta lempeä. Suomen suviyö on niin kaunis! Ihan herkäksi vetää.
Ja tänään oli rahulipäivä, sillä kylvin rahojani ympäri Jyväskylää ostellen kenkiä. Paras pari tulee tässä:
Tsek it out! Paloautonpunaiset kumpparit! Tää on niiiin tyyliploki ku olla voi!
Avautuminen olkoon paikallaan nyt(aiheesta toiseen..).Välillä on tunne, että "järkevät" ja kaikkea sanomaansa punnitsevat aikuiset etusijalla yhteiskunnassamme. Ehkä se on vain oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta jos on ulospäin vähän höpsö, elämäiloinen ja vaikkapa muodikas ja kiinnostunut ulkonäöstään, on vähemmän vakavasti otettava kuin muut. Ihmisen sisin voi kuitenkin olla jotain ihan muuta kuin pinnallinen sisustaja. En viitsi laittaa tähän mitään makeilevan älytöntä kommenttia, että "älkää tuomitko ulkonäön ja olemuksen perusteella". Mutta sellaisen söpöilyn ja näennäisen teennäisyyden alla piilee ihan tosi ydin. Aikuinen voi (ja saa) olla vähän höpsö, se ei vähennä kredibiliteettiä( mikä huima suomennos) millään tavalla. Niin.
Perjantaina jäänkin muuten Provinssileskeksi, ja voin katsella hömppää, syödä herkkuja sohvalla ja puhua puhelimessa kaiket päivät. Ja tämä kaikki yhtäaikaa! Huisia! Talent. I gotz it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos sanoistanne!