Uusi sohva ja hiukan uusi pää

Uusi pää voisi tarkoittaa uusia aivoja tälle blondille, sillä tuntuu että olen sekä töissä että vapaalla blondeillut nyt tämän kevään tarpeiksi, kiitos. Mutta se tarkoittaakin vähäsen uutta tukkaa, eli vaaleampaa, johon lisäilen vaaleita raitoja ja teen itsestäni sen, minkä kaikki tietävät minun olevan (hassua muuten, että väri lähti latvoista helpommin, ja jumahti tuohon ohimoiden kohdalle, vähän epätasainen on siis, mut niin se on kantajakin..).

Ja tässä kuvassahan ollaan matkalla kohti Sotkaa, josta löysimme uuteen kotiimme soffan, jolla kelpaa köllötellä.

Sohva ei ole tuon värinen, vaan beige, ja alaosakaan ei ole nahkaa, vaan sitä kangasta, että tosi kivasti auttaa tämä kuva siis. Mutta siihen tulee vielä rahi, jonka toimituksessa kestää kuulemma kuusi viikkoa. En tajua, kuusi viikkoa!? Alkaako ne sitä puukehystä kasvattamaan jossain Sotkan metsissä? Viljelemään sitä puuvillasekoitetta, jota kangas on? Kouluttamaan sitä sohvantekijää mestari-kisälli-periaatteella? Noh, onneksi kuiten sohva kannetaan kuun lopussa uuteen kotiin hopsis vain, ja itsehän aion vain istua sen päällä ja sanoa kantajille, että minne sohvan (ja minut) saa laskea. Ai että, muuton hyvät puolet kulminoituivat tänään kyllä. Vaikka pää onkin ollut kipeä, ja olo kummallinen. Otin kyllä sellaisen mahapillerin, että helpottaisi, mutta nyt huippaa ja olo on entistä kummallisempi. En taidakaan korkata Fresitaa tänään, taitaisi mennä sekakäytön puolelle.
Jännittää huominen Suomen peli. Jos Suomi voittaa maailmanmestaruuden jääkiekossa, lupaan tarjoilla niiden kolmen lupaamani nolon kuvan sijaan 10 noloa kuvaa elämän varrelta. 
(Kadun tätä vielä. Mutta toisaalta Suomi ei kuitenkaan voita)


Hyvvää lauvantaeta!