Aurinkoa ja pakkaamisen välttelyä

Tämä sunnuntai se on mahtava päivä vältellä pakkaamista. Lähdimme "kaupoille", eli Palokan kauppakeskukseen het melekeen aamusta, ja sieltä tarttui mukaan pikkuinen kyltti oveen, muutama koru ja jäätelöä (kuten joka kauppareissulla nykyään) sekä jätesäkkejä. Voitte arvata, mikä näistä liittyy tähän pakkaukseen (ja sen välttelyyn). Haluan tuoda esille, että aion kyllä pakata kaiken ennen h-hetkeä, joka on ensi lauantai. Mutta minun tahtini on se, että illalla yhdeksältä hermostutaan omaan saamattomuuteen ja apinan raivolla paiskitaan töitä sinne aamuyöhön, jolloin kaadutaan sänkyyn ja nähdään tavaroiden siirtelystä ja puhdistuaineesta sellaisia hysteerisiä unia. 
Yök. Iloisempiin aiheisiin, mars! Ostin laukun. Pitkästä aikaa. Ihan oikeasti pitkästä aikaa, en ole sitten kaksituhatta luvun puolivälin ostellut maanisena laukkuja laisinkaan! Järkevä on minusta tullut! Tässä uusin tulokas.

Ah mikä väri ja tyyli. En ole ehkä ikinä omistanut näin räyhäkkään punaista laukkua, oli siis jo aikakin. 
Jäätelöä kävimme syömässä vanhan leirintäalueen kohdilla Tuomiojärven rannalla, ja vesi oli lämpimämpää kuin Kemijoessa heinäkuun lopulla. Sinne voi ihan oikeasti mennä uimaan muutaman hellepäivän jälkeen. Järvet, mä tykkään teistä.

 Vähän siellä potkiskelin vettäkin, ja aurinko jollotti. Mutta ei silti mikään hellepäivä ole. Nuoret pelasivat rantalentistä lähes kelteisillään. Ei mitään järkeä, kevät on petollista aikaa, sanoi äiti aina. Voi ilma mennä hyvin kylmäksi ja sitten on flunssa! Huivi kaulaan ja hanskat käteen vaan! Minun jalkani eivät ole oikeasti noin paleltuneen väriset, vaan kännykän kamera vääristää julmasti. 
Ihanaista lepopäivää, alan pakkaamaan (kun pakko on).